Sivun näyttöjä yhteensä

3. helmikuuta 2012

Anything is art if an artist says it is

Taas on yksi viikko takana ja kuusi enää edessä. Tämäkin viikko oli sitten näköjään "tynkä" viikko, kun tänään perjantaina ei tarvinnut kuin aamulla työskennellä lähettäen lapset kouluun. Perhe viettää aina välillä aikaa Zaragozassa, mistä he ovat kotoisin ja missä heillä on mökki. Minutkin on kutsuttu toki mukaan joka kerta, mutta en tiedä kestäisikö pääni semmoista. Zaragoza olisi toki erittäin kaunis kaupunki tutustuttavaksi ja onhan se Espanjan viidenneksi suurin kaupunki väkiluvulla mitattuna.

Kuten jo totesin, en siis lähtenyt tänäkään viikonloppuna mukaan, sillä minulla oikeastaan on jo suunnitelmia. Siis muitakin kuin nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta kotona. Huomenna ajattelin nimittäin harrastaa kulttuuria. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, minulla on käymättä Reina Sofian ja Thyssen-Bornemiszan museot, joten huomenna on osotteeni Reina Sofia. Se on nykytaiteen museo, jossa on muun muassa Pablo Picasson (ei siis Picatsun!!) ja Salvador Dalin kuuluisimpia teoksia. Kummatkin kyseiset herrat ovat lempitaiteilijoitani, mutta varsinkin Dalin teokset puhuttelevat minua jollain omituisella tavalla. Huomenna pääsen siis nauttimaan niistä.

Vielä on täysin auki, menenkö huomenna bilettämään ja jatkuuko minun master planini, mutta vaikka se ei jatkuisikaan, niin se ei haittaa. Kerrankin saisin ainakin levätä viikonloppuna, enkä olisi heti maanantaista lähtien niin väsynyt. En ole juonut kahvia melkein 13 vuoteen, mutta nyt sitä on pitänyt juoda kupillinen päivässä, että jaksan pysyä hereillä koko illan. Tämän au pair rupeaman jälkeen en kyllä sitten taas juokkaan kahvia ainakaan seuraavaan 13 vuoteen.

Sunnuntaille ei ole suunnitelmia. Paitsi että haluaisin hirveästi elokuviin. Mission Impossible olisi vielä näkemättä ja haluaisin sen kovasti nähdä vielä kun se pyörii leffoissa. Tom Cruise ei ole koskaan lukeutunut lempi näyttelijöideni joukkoon, mutta noissa elokuvissa hän on aina ollut ihan ok.

Viime aikoina olen innostunut taas kirjoittamisesta. Täällä blogin puolella se ei toki ole oikein näkynyt, mutta se johtuu vain siitä, ettei ole tapahtunut mitään, mistä olisin viitsinyt kirjoittaa. Uusin tarinani on muutenkin vienyt niin paljon vapaa-aikaani, etten ole edes jaksanut miettiä mitään aiheita tänne blogin puolelle.
Olen myös melko ylpeä itsestäni, kun sain viimein tehtyä haun vieraskieliseen koulutukseen ja tänään minulla oli kiinnostusta katsella myös suomenkielisiä koulutuksia. Aikaisemmin en ole ollut kiinnostunut tai edes tietoinen viestinnän alasta, mutta tänään selailtuani eri koulutuksia Media-assistentin koulutus alkoi kuulostaa ja tuntua yhtä hyvältä ajatukselta kuin matkaoppaan koulutuskin. Katsotaan nyt sitten, minne kaikkialle haen maaliskuun yhteishaussa.

Tähän loppuun on pakko todeta, että ette arvaakkaan miten hyvältä tuntuu saada paketteja Suomesta. Ne piristävät kummasti päivää. Maanantaina tuli paketti äidiltä ja sen mukana uusi akku tietokoneeseen. Tänään tuli sitten toinen paketti mammalta, jossa oli äidiltä unohtuneet buranat, suklaata ja ruisleipää. Nämä paketit toi sama postelijooni ja hän on tuonut myös kaikki aikaisemmatkin paketit. Häntä nauratti kovasti, kun hän ojensi paketin minulle: "Otra vez aqui es un paquete para ti de Finlandia". Olen hänen mielestään kuulemma suosittu, mitä sekin ikinä tarkoittaa. Joka tapauksessa on kiva saada paketteja kotoota, kiitos niistä <3

3 kommenttia:

  1. Siis BURANAT?? Ihan ku Espanjasta ei sais ibuprofeenia o_O

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Kyllä vain :D Sitä sopiikin sitten miettiä että miksi niitä lähetetään Suomesta asti.

    VastaaPoista
  3. Joo siis kyllä tiedän että saa, sehän tossa niitten lähettämisessä idioottia onkin o_O

    VastaaPoista