If you can't convince them, confuse them

Välillä on sellainen fiilis, etten tiedä mistä tänne pitäisi kirjottaa, mutta jostain pitäisi kirjoittaa. Arjesta on vaikea kertoa mitään mitä ette jo tietäisi, sillä kaikki päivät menevät oikeastaan aivan samalla kaavalla. Oikeastaan rutiini on hyvä asia, koska silloin teen joka päivä kaikki asiat täsmälleen samaan aikaan ja aika menee nopeammin. Minun on pakko myöntää, että lasken päiviä siihen, kun olen taas Suomessa. Tosin, nyt olen yrittänyt mennä viikon kerrallaan eteenpäin.

Tällä hetkellä työpäiviä on jäljellä noin 35. Ne vähenivät eilen tuntuvasti, sillä sain kuulla, että perheen taloudenhoitaja palaa äitiyslomaltaan 19.3. mikä tarkoittaa sitä, että samalla minun työni täällä loppuu. Vielä ei ole tarkkaa päivää, koska tulen Suomeen, mutta katseltuani lentoja, yritän ehdottaa perheelle lähtöpäiväkseni 21.3. Minua nimittäin houkuttelee kauheasti Finnairin suora neljän tunnin lento, joka maksaa alle 200€. Harvoin Finnairilla pääsee lentämään alle 500€lla.

<3

Nyt haluaisin viettää kaiken vapaa-aikani Madridissa, minne en enää puolentoista kuukauden jälkeen taida päästä pitkään aikaan. Opiskelijana ei nimittäin taida olla paljon varaa lähteä Madridiin edes viikonlopuksi. Tuntuu todella haikealta vaan lähteä täältä, sillä tiedän ja tunnen, että tänne minä kuulun. Nyt vain on sellainen tilanne, että minun on pakko mennä Suomeen ja opiskella siellä.

Olen yrittänyt miettiä asioita ja paikkoja, joita haluaisin nähdä ja kokea vielä ennen lähtöäni. Minulla on seitsemän viikonloppua jäljellä ja yksi niistä, se viimeinen on vielä neljän päivän mittainen. Museoista olen käynyt vain Pradossa, eli vielä on Reina Sofia ja Thyssen-Bornemisza näkemättä, siis näistä suurista ja tunnetuista. Lisäksi haluaisin käydä edes kerran vielä piknikillä Retirossa ja tutustua siihen puistoon vähän paremminkin.

Chuecan kaupunginosa Gran Vian pohjoispuolella on myös vielä suurimmaksi osaksi käymättä. Toki olen shoppaillut silläkin suunnalla, mutta täytyy silti käydä vielä katselemassa halpoja kauppoja. Käymättä on myös vielä turistibussi kiertoajelu, mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta on myös melko kallis ajelu. Ja haluan nähdä myös sitä flamencoa, eli flamencobaari kutsuu.

Jalkapallofanina haluan tottakai nähdä futista livenä ja madridistana tottakai ainut vaihtoehto on Real Madridin peli. Oikeastaan minulle on ihan sama, ketä vastaan he pelaavat, kunhan pääsen katsomaan peliä. Ja näiden viimeisten viikkojen aikana kun olen vielä täällä he pelaavat vain sellaisia rupusakkeja vastaan kuin Levante, Racing Santander, Espanyol ja Málaga, siis kotikentällään. Näistä peleistä pitäisi siis valita se mielenkiintoisin ja pitää sormet ristissä että Sergio Ramos pelaa kyseisessä pelissä eikä istu penkillä!

Koska todennäköisesti viimeinen viikonloppuni täällä on isänpäivän takia pidennetty viikonloppu, minulla on todennäköisesti neljä päivää vapaata, eli päivät 16.-19.3. Alunperin olin suunnitellut, että menisin tuona viikonloppuna käymään Sevillassa, koska olen ihastunut siihen kaupunkiin. Siinä missä rakastan Madridia, olen siis vain ihastunut Sevillaan ja sen historiaan ja haluaisin siksi käydä siellä. Tuossa olisi hyvä sauma käydä tutustumassa tuohon kaupunkiin, mutta se taitaa jäädä pelkäksi haaveeksi.

Kyllä minulla selvästi tekemistä olisi vielä viimeisille seitsemälle viikolle. Muistakaapa rakkaat sukulaiset ja ystävät että edelleen kaipailisin jotain ihanaa ihmistä tänne edes viikonlopuksi tyhjän matkalaukkunsa kanssa, sillä kengät huutavat aina minun nimeäni, kun käyn jossain ihanassa kaupassa kuten KoKo, Oasis tai Modalisa. Nyt siis äkkilähtöä tilaamaan ja viikonlopuksi tänne, lupaan ettei siitä ainakaan tylsä viikonloppu tulisi!