Itsenäinen Suomi

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Sinua on eilen illalla juhlittu aika railakkaastikin ja oli ehkä onnistunein bileilta mitä koko täällä olon aikana olen kokenut.

Mutta jos nyt kerron hieman kuulumisia enemmän kronologisemmassa järjestyksessä. Lauantaina en tosiaan sitten ollutkaan perheen kanssa, vaan jäin kotiin tekemään espanjan tehtäviä. Sen jälkeen lähdinkin sitten Madridiin, jossa tapasin Julian Solilla ja sieltä lähdimme etsimään tavernaa, jossa olisimme voineet katsella Real Madridin pelin. No, Solin läheisyydestä, La Latinasta (johon saavuimme aivan yllättäen) eikä myöskään Atochalta (jonne emme edes koskaan päässeet) emme löytäneet mieluisaa tavernaa, joten suuntasimme sitten San Bernardolle. Sieltä löysimme sopivan Irkkupubin, jossa katselimme lopulta koko ottelun. Pelin loputtua Realin voitonjuhliin, lähdimme kohti Operaa, jossa pysähdyimme syömään. Sieltä jatkoimme matkaa kohti Plaza Mayoria, jossa astuimme sisään toisesta Irkkupubista ja siellä katselimme Barcelonan ja Interin pelit, ennenkuin oli aika palata kotiin nukkumaan illan viimeisellä junalla.

Sunnuntaina kävimme Julian kanssa hieman shoppailemassa, katsomassa el Gato con Botasin (suomalaisittain Saapasjalkakissan) sekä kävimme tunnin pikakiertelyllä Pradon museossa. Loppuillasta kävin vielä ostamassa ihanan suklaisan donitsin, mitä olen himoinnut jo monta viikkoa. Nyt lopulta viimein annoin itselleni luvan syödä sen.

Tällä viikolla Madridissa on hieman rikkonainen viikko, sillä lapsilla ei ole koulua kuin maanantaina ja keskiviikkona, eikä myöskään vanhemmilla ole töitä perjantaina, mikä siis tarkoittaa sitä, että minullakin on vain maanantai ja keskiviikko töitä. Maanantai-iltana siis otin suunnaksi Madridin ja Discoteca Palacen Julian kanssa, koska tämä päivä on tosiaan vapaa. Tapasimme Solilla, josta lähdimme pienelle metroajelulle, koska yöelämä täällä yökerhojen/discojen ja baarien osalta alkaa vasta 1-3 aikaan, joten kun olimme jo 12 Solilla, olisi ollut aika turha mennä istumaan mihinkään tyhjään baariin. Lisäksi Palaceen aletaan jakaa flaijereita vasta yhdeltä, joten mitään asiaa meillä ei vielä Operalle siinä vaiheessa ollut.

Kävimme siis piipahtamassa Cuatro Caminosissa ja palasimme sitten Solille. Sieltä lähdimme metsästämään flaijereiden jakajia, ja törmäsimmekin erääseen tuttuun, joka sai meidät puhuttua ympäri pikku baariinsa juomaan 4 euron drinkit. Sieltä jatkoimme matkaa kohti Palacea, jossa oli eilen teemana White Chirstmas, joten minulla oli aivan sattumalta teemaan sopivat vaatteet, kun olin koko valkoisessa, kengät vain olivat mustat. Ilta oli kyllä mahtava. Emme olleet aikaisemmin Julian kanssa käyneet kaksin bilettämässä, joten jo pelkästään se oli kokemus sinänsä. Ja oli kyllä mahtava tanssia, kun oli tilaa! Ei sen takia, että tanssilattialla ei muita olisi ollut, vaan sen takia, että miehet muodostivat ympärillemme aina eräänlaisen kehän, minkä sisään ei muita päässyt. Se oli kyllä jännää. Ja jälleen kerran on pakko todeta, että Madrid on pieni kaupunki, sillä viimeisten viikkojen aikana olen joka viikonloppu törmännyt yhteen ja samaan mieheen ihan joka paikassa, missä vain olen käynyt. Ja se on erittäin rasittavaa. Mutta, elämä jatkuu.

Huomenna tosiaan tämän viikon viimeinen työpäivä. Se merkitsee sitä, että perheeni lähtee viettämään pitkää neljän päivän vapaataan muualle, jolloin koko asunto jää minulle. En usko, että homehdun täällä kuitenkaan kovin kauvaa, sillä perjantaina olisi suunnitelmissa käydä Ikeassa ja parissa muussa kaupassa pyörimässä jouluostosten merkeissä ja vielä illalla lähteä juhlimaan viimeistä kertaa Madridissa tämän vuoden aikana. Lauantaina on EL CLASICON vuoro, eli siis Real Madrid kohtaa Santiago Bernabeulla Barcelonan, joten suuntana on taas Julian kanssa jokin taverna. Sunnuntaina pitäisi varmaan raahautua vielä viimestä kertaa Rastron markkinoille. Voi että minä sitten inhoan sitä paikkaa, kun siellä on niin paljon ihmisiä, ettei siellä pääse kuin Pingviinikävelyä eteenpäin. Mutta siellä olisi siitä huolimatta vielä käytävä ennen kotiinpaluuta.

Ei tosiaan ole kuin yksi kokonainen viikko ja yksi neljän päivän viikko jäljellä, ennenkuin palaan Suomeen pariksi viikoksi. Odotan jo todella paljon, että pääsen kotiin. Viimeksi tänään olen miettinyt, miten mahtavalta tuntuu palata Suomeen ja ihan vain olla tekemättä mitään sen erityisempää! Tarkalleen ottaen 17 päivää jäljellä! Aamukampa sen kuin harvenee :P