Kotona! En voi sanoin kuvailla miten helpottunut olen!!
Aamulla matka alkoi klo 7.30, kun host isäni vei minut lentokentälle. Meinasin lähes myöhästyä 9.30 lähteneestä koneestani, mutta en onneksi sentään. Pääsin tunnin lentoreissulle Barcelonaan. Hieman jännitin, ehdinkö jatkolennolleni, mutta selvitin senkin kirkkain paperein.
Neljän tunnin lento oli todella tylsä. Oli tylsää vain istua ja tuijottaa lentoreitin näyttöruutua, mutta siinä vaiheessa kun ruutuun ilmestyi Turku ja Hämeenlinna, tiesin että olen lähellä kotia. Niin, Hämeenlinnan nimen näkeminen ilman ään pilkkuja tuntui siinä vaiheessa maailman parhaimmalta asialta, kuka olisi uskonut? Minähän en koskaan tule olemaan hämeenlinnalainen vaan lammilainen!
Koko lennon ajan meinasin purskahtaa itkuun, paitsi silloin kun torkuin. Ajattelin vain "kohta olen Suomessa, kohta olen kotona" ja siinä samalla mieleen tuli vanhemmat, kaverit ja tietysti Tarmo <3 Äiti olikin sitten Helsinki-Vantaalla isän kanssa vastassa, ja siinä vaiheessa ku näin äidin, todella purskahdin itkuun. Neljä kuukautta näkemättä häntä oli kyllä aika tuskaa, nyt sen vasta todella tajusin. Helsingistä otettiin suunta kohti Lahtea, josta otettiin veljeni kyytiin ja suunnattiin kotiin Lammille. Ennen kotia käytiin kuitenkin vielä mammalla kahvilla, mikä oli piristävää!
Kun lopulta pääsin kotiin, kävelin ulko-ovelle ja aukaisin sen. Tarmo oli ovella vastassa odottamassa lähinnä äitiä ja oli aivan silmin nähden hölmistynyt, kun minä astuinkin sisään. Hän ei meinannut tuntea minua ollenkaan! Onneksi nyt olemme taas kuitenkin kuin parhaita kavereita :D Siinäkin vaiheessa kyyneeleet valuivat.
No mutta, huomenna on jouluaatto, joten eiköhän pyyhitä kyyneleet ja mennä nukkumaan ja unelmoimaan niistä pehmeistä paketeista :) Eli hyväää joulua kaikille blogini lukijoille!! Palaillaan joulun jälkeen jossain vaiheessa asiaan ;D <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti