Sivun näyttöjä yhteensä

4. marraskuuta 2011

Something more about me


Säännöt: 1. kiitä tunnustuksen antajaa: Kiitos rakas serkkutyttelini, Laura <3
2. anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle: No, nyt en ala mitää nimiä heitteleen, joten kopioikaa ja täytelkää vaikka blogin täytteeksenne ihan vapaasti :)
3. ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksensa. Laita kommentia blogeihin!
4. kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Okei, elikkä kahdeksan satunnaista asiaa minusta:

1. Minulle tärkeintä elämässä ovat perhe ja ystävät.

Joo, tiedän että tämä kuulostaa kliseiseltä, mutta niin se vain on! Viimeisen kahden kuukauden aikana olen todella oppinut itsestäni todella paljon ja näin ollen voin varmuudella sanoa, että ilman perhettä ja ystäviäni en selviäisi hetkeäkään. Vaikka perhe on kaaaaaukana minusta tällä hetkellä, niin he pitävät minut silti selväjärkisenä. Miten olisinkaa pärjännyt, jos en olisi äidille saanut vuodattaa kyyneliä aina välillä? Ja sitten ne ystävät.. Suomessa minulla oli pari erittäin hyvää ystävää, jotka tiesivät minusta kaiken, mutta olin heidät tuntenut jo useamman vuoden aikana, minkä aikana he olivat ansainneet luottamukseni. Olen ollut täällä Espanjassa kaksi kuukautta, ja nyt minulla on kaksi niin hyvää ystävää, että ei ole tosikaan! En millään pärjäisi ilman teitä, ihanat namuseni! <3

2. Rakastan musiikkia.

Muutamia viikkoja takaperin eräs mies sanoi minulle, että Pitbull ei ole musiikkia. Minulle se on, kuten myös Enrique Iglesias, Cobra Starship, Snow Patrol, The Wanted, Timbaland, David Guetta, OneRepublic, Usher, Boyce Avenue ja moni moni muu. Ei mene päivääkään kun en kuuntelisi musiikkia. Se on vain erittäin rauhoittavaa laittaa kuulokkeet korviin ja laittaa musiikit täysille (kuulen taas Tiirikan saarnat 80desibelistä...) ja hytkyä sitten musiikin tahtiin. Muutaman kerran olen junassakin saanut paheksuvia katseita, kun lauleskelen musiikin tahtiin. Niin tiedän, minulla ei ole paras lauluääni, mutta no pasa nada!

3. Olen hullu jalkapallofani.

Rakastan futista ja ehdottomasti paras joukkue koko maailmassa on Real Madrid <3 Toisin kuin monet luulevat, en katso futista pelkästään sen takia, että kentällä kirmaa parhaimmassa tapauksessa 22 hyvännäköistä miestä, vaan myös sen takia, että se on oikeasti jännä laji. Yhdessä pelissä voi tapahtua mitä tahansa, aina ennakolta paras joukkue ei olekkaan välttämättä vahvin. Ja olen melkein sitä mieltä, että espanjanliigassakin rupusakkien pelit on niitä kaikista jännittävimpiä. Real Madrid ja Barcelona menevät kärjessä omia menojaan, mutta se mitä siellä jälkipäässä tapahtuu on oikeasti paljon mielenkiintoisempaa. Mikäänhän ei kuitenkaan voita el Clasicoita, eli Realin ja Barcan keskenäisiä vääntöjä. Harmillisen usein niissä kuitenkin viuhuu punaiset kortit ja turhan paljon sitä punaista näkee Sergio Ramos...

4. Rakastan Madridia!

Jos se ei ole vielä edellisistä postauksistani selväksi käynyt, niin nyt sen viimeistään pitäisi valjeta teille. Madrid ei ole mikään maailman suurin pääkaupunki, tuntuu että tämä on todella pieni paikka. Tai siis se ydinkeskusta, missä on kaikki. Tykkään kuitenkin siitä, että kaikki on niin lähellä toisiaan. Kartalla näyttää siltä, että Retiron puisto on ihan älyttömän kaukana esimerkiksi Solista, mutta ei se todellisuudessa ole! Lisäksi pidän siitä, että Madridissa kaikki ovat niin älyttömän ystävällisiä. Yöllä ei tarvitse kauvaa seisoskella paikallaan, kun sun luona on jo kasa muita samanhenkisiä ihmisiä juttelemassa niitä näitä. Ja minusta kaikista parasta on se, kun istun Solin suihkulähteellä, kuuntelen musiikkia ja katselen ihmisiä jotka kävelevät ohi, ottavat turistikuvia ja hymyilevät. Silloin minulla on sellainen olo, että en tarvitse mitään muuta! Vaikka olisin yksin, minulla on silti sellainen olo, etten ole yksin, sillä koko kaupunki on silloin kanssani. Tunnen todella kuuluvani jonnekin. Sellaista tunnetta minulla ei ole ikinä ollut Suomessa, Lammilla, Kostilassa.. Ei missään. Silloin, kun olen Madridissa minulla on niin hyvä olo, etten voi sitä sanoin kuvailla. Yksinkertaisesti en tarvitse mitään muuta. Vain Madridin.


5. Inhoan talvea.

Tuo oli ehkä aika vahvasti ilmaistu asia, mutta ainakaan en tykkää talvesta.. Inhon lunta, kylmiä kelejä ja sitä että pitää pukeutua moneen vaatekerrokseen, ennen kuin on oikeasti lämmin. Ja minä todella luulin, että kun tulen Espanjaan, niin voisin jättää hyvästit kylmyydelle, mutta pah! Lunta tänne ei kai ole odotettavissa, mutta kylmä täällä on ja vettä tulee ihan samalla tahdilla kuin Suomessakin tähän aikaan vuodesta.
Talvessa on kuitenkin myös pari hyvää asiaa, uskokaa tai älkää! Ensimmäinen on tietysti se, että kun on kaunis aurinkoinen, hieman kirpakka pakkaskeli, niin kaikkialla on niin kaunista. Ainakin Kostilassa, jossa autot eivät pääse turmelemaan tienpientareita pakokaasuillaan. Toinen on revontulet, joita rakastan! Harmi, ettei niitä näy Etelä-Suomessa sen enempää. Tosin, juuri eilen luin uutisen, että tänä talvena revontulia saattaa näkyä tavallista enemmän auringon aktiivisemman toiminnan ansiosta. Arvatkaa kuka on juuri tänä talvena Madridissa, jossa ei varmasti näy revontulen revontulta? Kolmas, ja paras asia talvessa on JOULU! Rakastan joulua aivan älyttömästi! Pidän siitä, että silloin ollaan koko perheen kanssa yhdessä, syödään hyvää ruokaa, katsellaan Joulupukki ja Noitarumpu, haistellaan kinkun, kuusen ja kynttilöiden tuoksuja, pidetään valot poissa ja katsellaan takkatulen loimuntaa. Ja lopulta avataan myös lahjat! Ja joulusuklaa, sitä ei voita mikään maku maailmassa :)

6. Tykkään juhlista.

Joo no, tää yllättää mut itsenikin! Koska, Suomessa minä harvoin kävin missään. Siis, suoraan sanottuna en missään. Minua ei yksinkertaisesti huvittanut lähteä ulos, olin mieluiten kotona perheen luona. Täällä olen kuitenkin huomannut haluavani kaiken aikaa ulos. Ja oikeastaan minulla on myös teoria miksi haluan koko ajan ulos ja se tulee tässä: minua ärsyttää olla kotona. Olen kaiket päivät täällä muutenkin, niin että sitten kun tulee viikonloppu, niin todella haluan olla jossain muualla kuin täällä. Ja mieluiten yön yli, koska Madridin yöelämä on jotain sanoin kuvaamatonta. Sen kun on kerran kokenut, mikään muu ei tunnu enää yhtään miltään. Niin se vain on.
Joka tapauksessa odotan nyt innolla synttärijuhliani, Julian puolivuotis synttäreitä ja Tiinan synttäreitä sitten maaliskuussa. Niistä siis tulevat ne "isommat" juhlat, joita juhlitaan sitten kunnolla ja isolla porukalla! Muuten menemme vain silloin tällöin Palaceen, mistä on yksinkertaisesti tullut kantapaikkamme. Siellä on hyvää musiikkia ja yleensä hyvä meno. Ainoat miinukset tulee ärhäköistä naisvieraista, jotka Tiina saa jotenkin aina ärsytettyä sekä yrmeät portsarit, jotka eivät kuitenkaan tarkista laukkuja!



7. Odotan ensi syksyä.

Kyllä vain, odotan todellakin! Mikäänhän ei ole varmaa ennenkuin läski nainen laulaa (vai miten se nyt menee), mutta jos minulta kysytään, niin minä asun ensi syksystä lähtien ainakin seuraavat neljä-viisi vuotta Madridissa vakituisesti. Ai miksikö? Noh, tämä tyttö laittaa hakupaperit Madridilaiseen yliopistoon tarkoituksena opiskella englantia! Siinä minun seuraavat viisi vuotta sitten menevätkin. Ja jos vielä saamme sen kimppakämpän Julian kanssa, mitä olemme vähän suunnitelleet, niin wow, minulle tulee kyllä mahtavat viisi vuotta!

8. I have learned english here, not spanish!

Yeah, I think I speak better english now than what I did in Finland. It's mainly because I need to do it every day with the kids and with some of my friends. And I think also that I have forgotten how to speak finnish! I really think that every time I try to speak finnish my vocabulary and grammar are not right! I can't even imagine what a shock it will be when I go back to Finland on Christmas and everybody around me talks finnish!  Huh! I really need friends who speaks spanish but still understand english, because I need to practice my spanish with someone who speaks it fluently!

2 kommenttia:

  1. Tuohon kahdeksaan kommenttina... Kandee hommata espanjalainen poikaystävä! ;)

    VastaaPoista
  2. Julia: Hahahaa :D Sitähän tässä yritetään ;D Vaikka ei toki etsimällä etsimällä!

    VastaaPoista