Uudet kuviot

Tosi moni on kysellyt, että miten minulla on mennyt uudessa perheessä.

Oikeasti, vaikea minun on vastata tuohon kysymykseen, kun olen ollut täällä vasta kaksi kokonaista päivää, yhden illan ja yhden aamupäivän. Mutta voin silti sanoa, että mukavaa minulla on ollut, enemmän tämä tuntuu kodilta kuin Aranjuez ikinä!

Tarmoo <3

Eroja on paljon. Aranjuezissa tein koko aamupäivän jotain, nyt en tee käytännössä mitään. Aikaisemmin en juuri leikkinyt tai viettänyt muutenkaan aikaa lasten kanssa, nyt olen koko illan tyttöjen seurassa siihen asti, kunnes mennän nukkumaan. Täällä häärii taloudenhoitaja, joka siivoaa ja huolehtii kaikesta, minun ei siis tarvitse edes ruokaa tehdä, tosin siihen tulee muutos varmaan ensi viikolla tai sitä seuraavalla, kun taloudenhoitajan laskettu aika on jo käsillä. Eli tulevaisuudessa todennäköisesti laitan itse oman ruokani, mutta se ei ole kovin paha rasti. Valdelasfuentesin ja Aranjuezin erona on myös se, että täällä on paljon paremman näköisiä miehiä!

Lasten kanssa illat menee pelaillessa ja leikkiessä, sekä jutellen englanniksi. Tai siis yritystä on kyllä, mutta jotenkin se aina lipsuu espanjaan. Tytöillä ei kovin suurta halua ole oppia englantia, mutta toivottavasti saan heille sellaisen asenteen englantia kohtaan, että se on erittäin hyödyllistä oppia!

Minusta on myös ihanaa se, että host vanhemmat ovat koko ajan tukena. Heitä todella kiinnostaa minun asiat ja minulta jopa kysytään, jos haluan jotain kaupasta! Suurimman osan tarvitsemistani asioista ostan toki itse, mutta ruokaa en esimerkiksi viitsi itse ostaa. Paitsi että etsin kuumeisesti PUUROA ja kun sellaista löydän, niin ostan sen toki ihan itse, siihen kun tuskin kukaan muu koskee. Nyt pitäisi siis päästä Lidliin... Kun tulen joululomalta takaisin, niin tuon kyllä mukanani vähintään kaksi pakettia ruisleipää ja puuroa. Sekä tietysti salmiakkia ja suklaata!

Yksi suuri ero on myös se, että minulla on viikonloput vapaat. Aranjuezissa minulle kuului oikeasti vain yksi vapaapäivä ja se oli sunnuntai. Täällä sentään on niin, että kun perjantaina lopetan työt, niin seuraavan kerran minun tarvitsee tehdä töitä vasta maanantaina. Kyllä silti jos olen viikonloppuisin kotona, niin autan aivan samaan malliin kotitöissä kuin tähänkin asti ja viihdytän lapsia, sillä luonteeni ei vain anna periksi että löhöilisin vain huoneessani tekemättä mitään.

Tulevaa viikonloppua en kuitenkaan aivan kokonaan ole ajatellut viettää täällä kotona. Tarkoituksena kun on lähteä taas ulos tyttöjen kanssa. Katsoo nyt, tuleeko siitä mitään ja millainen on ylipäänsä tuleva viikonloppu, mutta vaikka se menisikin penkin alle, niin se ei haittaa, kunhan ensiviikon viikonloppu menisi sitten ihan putkeen koska silloin juhlitaan sitten minun synttäreitäni! Mekko minulla on vielä ostamatta, mutta toivottavasti löydän sellaisen. Ja kampaajallakin pitää vielä käydä laittamassa väriä päähän.

Nyt olen todella erittäin pahoillani, ettei ole mitään aiheeseen kuuluvia kuvia laittaa, koska en ole ehtinyt räpsimään kuvia vielä laisinkaan! Joten, ihailkaapa tuota rakasta palleroa, jota minulla on kova ikävä, vaikka välillä se niin ärsyttävä osaa myöskin olla <3