Sivun näyttöjä yhteensä

30. lokakuuta 2011

Sometimes it's just hard to say anything

Tänään oli kyllä aika mielialarikas päivä. Siis kyllä, mielialat vaihteli laidasta laitaan. Aamulla olin itkupuserossa ja jo pakkaamassa kamojani, mutta iltapäivällä sitten nauratti ja pidin hauskaa Tiinan kanssa. Sanotaanko, ettei aivan sellainen päivä, kuin olisin toivonut mielialanvaihteluiden takia. Mutta muuten oli ihan huippua!!

Ainut kuva, minkä tänään otin ja ihan vaan sen takia
että vuosi 1992 oli paras vuosikerta ;D
Kun olin aamun draamasta perheen kanssa selvinnyt, niin jäin yksin kotiin ja odottelemaan Tiinan ilmoitusta, koska hän on junassa, että voin lähteä kävelemään häntä vastaan. Ja lopulta sainkin sellaisen viestin, joten riensin alakertaan laittamaan kenkiä jalkaan ja ovesta ulos.

Kävellessäni tuota kuuden kilometrin pituista matkaa oli mukava ajatella, että todella kävelen sitä viimeisiä kertoja. Toisin sanoen joudun kävelemään tuon matkan enää huomenna, tiistaina, lauantaina ja sunnuntaina. Sitten se on ohi! Ei enää kuuden kilometrin pituista matkaa juna-asemalle, tai junalla 50 kilometrin matkaa Madridiin, jee!!!

Tiina oli juuri saapunut asemalle, kun pääsin perille, joten käännyimme samantien takaisin. Esittelin hänelle Palacio Realin, Aranjuezin aukion, Parque de Isabelin sekä Jardin del Principen, ja käyttiin me täällä minun kotonakin kääntymässä. Nyt on ainakin yksi ihminen, joka todella ymmärtää minua.
"Atocha station memorial",
muistomerkki maaliskuussa
2004 tapahtuneen pommi-iskun uhreille.
Pisti sanattomaks..

Kävimme syömässä Burger Kingissä ja sen jälkeen suuntasimme istuskelemaan aukiolle. Valitettavasti aika oli mennyt aivan liian nopeasti, joten Tiinan oli lähdettävä kotiinsa ja minun myös omaan kotiini. Tänne saapuessani talo oli edelleen tyhjä, joten en ole oikein muuta tehnyt kuin käynyt suihkussa ja hengaillut. Kohta voisin mennä nukkumaan, että jaksan huomenna bilettää Halloween bileissä.


Mutta tähän loppuun haluaisin kiittää Tiinaa ihan mahtavasta seurasta tänään!! Ja kiitos siitä korvapuustista, oli kyllä hyvää! Tuli ikävä Suomeen.. Mutta nyt, hyvää yötä ihanat nassukat, jotka luette blogiani <3

4 kommenttia:

  1. Kiitos itsellesi!! Oli mahtavaa päästä kiertelemään siellä oppaan johdolla ;D

    VastaaPoista
  2. Joo, todellinen opas :D "Mikä tää on?" "Emt, mut veikkaan et joku puisto" :D

    VastaaPoista
  3. Mutta hei kuitenkin, en oisi yksin siellä osannu suunnistaa mihinkään! Kun kävelin takas sinne juna-asemallekin, olin vähä hukassa :D

    VastaaPoista
  4. No mut kuitenki löysit junalle ennen keskiyötä :D

    VastaaPoista