Sivun näyttöjä yhteensä

3. lokakuuta 2011

When your lips touch mine, It's the kiss of life

Huh, mikä viikonloppu, ei voi muuta sanoa!

Rakastan tätä biisiä ihan yli kaiken, joten nyt tekin saatte sitten kuunnella sen! <3 The Wanted: Lightning


Lauantain kulun te jo tiedättekin, eikä siinä illalla enää mitään sen kummallisempaa tapahtunut. Hostvanhemmat lähtivät ulos kymmeneltä, minä annoin lapsille iltaruoan ja laitoin heidät nukkumaan. Sain myös lukea tytölle iltasadun, tietenkin espanjaksi. En sitten tiedä, kuinka paljon hän ymmärsi ääntämystäni :D

Kaunis julkisivu! 
Sunnuntaina suuntasin taas aikasin aamulla Madridiin, tarkoituksena mennä el Rastron markkinoille. Otin siis junan Arajuezista Atochalle ja sieltä jatkoin metrolla ensin Gran Vialle ja vaihdoin sitten La Latinaan menevään metroon. La Latinassa sain odotella Tiinaa ehkä noin viisi minuuttia ja lopulta hän saapui sinne aivan hengästyneenä ja pahoitteli "myöhästymistään", mutta emmehän olleet edes sopineet mitään tarkkaa kellonaikaa! Täytyy kyllä sanoa, että paljon helpompi olisi JOS minulla olisi kännykkä jossa on toimiva akku!
Tässä kans!

Toisemme löydettyämme lähdimme kävelemään ja tutkimaan kojuja. En ollut aluksi uskoa, miten iso markkina-alue Rastro on, nimittäin se on varmaan neljä-viisi kertaa isompi, kuin mitä Pellavamarkkinat Lammilla, ehkä vieläkin isompi! Ja ihmisiä oli paljon!! Oli hauska törmätä aivan sattumalta siellä markkinahumussa erääseen suomalaiseen aupairiin, joka vain käveli meitä vastaan ja kysyi: "Suomalaisia?" Tunnistin hänet jo facebookista, mutta nimi ei aivan osunut kohdilleen. Silti oli mukava, että hän lähti minun ja Tiinan kanssa kiertelemään markkina-aluetta!

Nää on nii nättei nää pikkukujat.
Aikamme kierrettyämme käteeni oli tarttunut vain uudet viiden euron aurinkolasit. En kuitenkaan valita, kun lauantaina meni niin paljon rahaa!! Lähdimme pois markkinoilta, koska minulla alkoi olemaan kamala nälkä. Tämä seuraamme liittyny M ehdotti, että menisimme 100 Montaditosiin, missä saa valita sadasta erilaisesta täytevaihtoehdosta oman sämpylänsä sisällön, ja yleensä niitä leipiä tilataan 2-4 nälän suuruudesta riippuen. Leivät ei ole isoja, ehkä noin 12 senttisiä, mutta kyllä niillä nälkä lähtee :D

Ruokapaikan terassilla ei ollut ainuttakaan vapaata pöytää, mutta kauvan emme joutuneet odottelemaan, kun luoksemme jo riensi hieman humalainen skotlantilainen keski-ikäinen mies, joka pyysi meitä liittymään hänen ja hänen ystäviensä seuraan. Kauvaa ei tarvinnut vastausta miettiä, sillä näytti siltä, ettei pöytiä ihan heti vapautuisi ja vattassa kurni jo aika tavalla.

Pöydässä istuskeli jo valmiiksi kaksi miestä, joista toinen oli skotlantilainen (kai!!!) ja toinen espanjalainen. Ei siinä mitään, ihan mukavia miehiä he olivat kaikki kolme, jos siis tykkää kuunnella hieman likaisempaa englantia saati espanjaa :D Mutta joo, näistäkin miehistä selvittiin!

Ruokailun jälkeen, pari tuntia myöhemmin lähdimme jatkamaan matkaa tarkoituksena löytää Tiinalle kielikoulu. M päätti lähteä kotiinsa, joten hyvästelimme hänet ja jatkoimme matkaa Tiinan kanssa kahden. Kielikoulua emme löytäneet, mutta Palacio Realia pääsimme kuitenkin kuvaamaan. Minua ärsytti aivan valtavasti, kun vähintään joka toisella vastaankävelevällä ihmisellä oli jäätelötötteri käsissään ja minäkin halusin jäätelöä (Ben & Jerry'siä tietenkin, mutta sitä en vieläkään saanut!!). Tiinalla oli nälkä, joten päätimme lähteä kohti Gran Vian mäkkäriä. Voin kuitenkin kertoa, että Plaza de Españalta on kamalan pitkä matka kävellä, kun päivällä on jo kävellyt el Rastron markkinoilla ja kengät eivät ole mitkään kävelykengät. Onneksi (silloin vielä ajattelin näin) törmäsimme Opéran kohdalla mäkkäriin aivan yllättäen, joten päätimme mennä sinne. Minä tilasin salaatin ja jäätelön ja Tiina omat ruokansa. Hän kuitenkin ajatteli mennä vielä ostamaan euron hampurilaisen, koska nälkä vaivasi häntä edelleen, joten jäin yksin sinne pöytään.

Plaza de España
Palacio Real

Tämän näköisenä olin liikenteessä,
en siis kovin edustavassa kunnossa..
Tiinan ei tosiaankaan olisi pitänyt jättää minua yksin! Vilkaisin ulko-ovelle ihan omissa maailmoissani, kun huomasin sen työntekijän, joka siivoili sitä roskisaluetta ja sitä, mihin jätetään tarjottimet. Yhtäkkiä tajusin hänen iskeneen minulle silmää, enkä ollut uskoa sitä todeksi! Nopeasti käänsin pääni pois ja yritin miettiä, mitä juuri oli tapahtunut. Jouduin odottelemaan Tiinaa ikuisuudelta tuntuneen ajan, ennen kuin hän palasi onnellisen tietämättömänä äskeisestä. Kerroin sen hänelle ja samalla vilkaisin miehen suuntaan, ja hän teki sen taas!! Kohta mies jo tulikin siivoamaan viereistä, aivan puhdasta pöytää ja moikkasi meitä. Moikkasin häntä takaisin, kun hän sitten katsoi suoraan silmiini ja sanoi että: "olet todella kaunis!" Jäin vain tuijottamaan häntä suu auki ja sitten tämä mies kääntyi Tiinan puoleen ja sanoi tälle: "Sun kaveris on tosi kaunis!" Sitten hän kysyi, mistä päin olen ja kysyi sitten, voisiko joskus tulla kanssani Suomeen. Samalla hän kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan tanssahtelemaan jonnekin, mutta sitten hän muisti, että hänellä oli töitä seuraavana päivänä, mutta heitti kuitenkin ilmaan ehdotuksen bileistä joskus yhdessä.

Hän kävi varmaan kolmesti siivoamassa sen viereisen pöydän, vaikkei siinä kukaan kertaakaan ollut käynyt syömässä, sinä aikana minkä minä ja Tiina vietimme siellä. Kun olimme aikeissa lähteä ja veimme tarjottimia pois, tämä mies oli meitä vastassa ja hän pyysi saada minun puhelinnumeroni ja facebook osoitteen. En tiedä miksi, mutta annoin ne hänelle ja taisin myös luvata lähteä hänen kanssaan ulos joskus!! Poikkesimme vielä vessaan ja sieltä ulos tullessamme tämä mies oli meitä vastassa portaikossa. Hän pyysi minua jäämään hetkeksi juttelemaan, joten en voinut kieltäytyäkkään. Tällä välillä Tiina oli jo ehtinyt karkaamaan, mistä minä en tykännyt ollenkaan.. Jäin siis kaksin miehen kanssa ja hän kyseli, koska voisi soittaa minulle ja koska voisimme mennä ulos.. Loppua en taida kehdata edes kertoa, mutta sen voin sanoa, että koko lopun illan minulla oli hieman omituinen olo ja tuntui, että puna oli korvissa asti..

Pääasia kai on, että on mukava viikonloppu takana. Luulisi tällä pärjäävän edes ensi lauantaihin asti, kun viimein korkkaamme Madridin yöelämän!! Tätä on niiin odotettu! Toivottavasti saan sen kännykän akun tällä viikolla, en millään pysty elämään enää kolmatta viikonloppua ilman kännykkää!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti