Everything is not always as it seems

Viime aikoina on kirjottaminen jäänyt vähän vähemmälle lähinnä ehkä siitä syystä, että olen elänyt pelkkää arkea, mistä ei ole paljon kerrottavaa, ellei jotain sitten kiinnosta kuulla miten inhoan lasten huoneiden imurointia, luuttuamista ja pölyjen pyyhkimistä. Ja kuinka inhoan yli kaiken kylpyhuoneiden siivoamista tai vaatteiden silittämistä. Niin, epäilen ettei ketään todella kiinnosta semmoinen!

No, nyt voin kuitenkin kertoa jotain uutta, mitä minulle on tapahtunut. Olen nimittäin vaihtamassa perhettä. En noiden töiden takia, nehän kuuluvat jokaisen ihmisen arkipäivään, ellei sitten ole varaa maksaa palkkaa ihmiselle joka ne tekee omasta puolestaan, mutta siis tämä ei ole se syy, miksi vaihdan perhettä. Minulla on ollut lähes alusta asti sellainen fiilis, etten kuulu tänne. Siis Aranjueziin. Rakastan Espanjaa ja todella luulin, että tottakai minä sopeudun ihan minne vain kunhan saan asua Espanjassa, mutta näinpä eivät asiat ole! Niimpä ilmoitin perheelle etsiväni uutta perhettä, joten he voivat alkaa etsiä uutta au pairia. Nyt on sitten käynyt niin hienosti, että tämä perhe on löytänyt uuden au pairin ja minä uuden perheen.

Tein au pair worldiin profiilin viikko sitten ja lähettelin viestejä monelle Madridissa asuvalle perheelle. Huomasin tämän perheen, johon nyt olen menossa, ja toivoin samantien pääseväni sinne, koska he asuivat mielestäni hyvällä paikalla ja heillä on kaksi tyttölasta, jotka ovat vielä sopivan ikäisiä. Sovimme äidin kanssa tapaamisen ja se tapahtuikin jo viime sunnuntaina. Tapasimme Solilla, josta menimme kahville ja minulla oli heti sellainen tunne, että tämän naisen kanssa voisin tulla toimeen seuraavat 5-6 kuukautta! Tänään hän sitten ilmoitti minulle, että he haluavat minut au pairikseen. Olen vain niin huojentunut ja iloinen, että nyt minullakin on perhe, jonne menen vielä oikein mielelläni.

Ja kyllä äiti, tämä ehkä valmistuu
jouluksi!

Tuleva osoitteeni kahden ja puolen viikon päästä on siis Alcobendas. Se sijaitsee noin 13 kilometriä Madridista pohjoiseen ja esimerkiksi Penelope Cruz on sieltä kotoisin, joten eiköhän se paikka kelpaa myös minulle. Minulle oli tärkeätä, että uusi osoitteeni olisi lähellä metroa, koska en tykkää käyttää junaa. Metro on paljon helpompi ja nopeampi, ja nyt minulla on metro!

Tämmöistä siis minulle tällä kertaa. Aika suuri muutoshan tämä on, mutta minusta se on ihan tervetullut, koska en pystyisi asumaan täällä kevääseen asti. Tämä tuleva host äitini on käynyt Suomessa ja minusta meillä synkkasi samantien. Semmoista en ole kokenut kertaakaan tämän nykyisen perheeni kanssa. Mutta ei tämä lähteminen helppoa ole. Olen juuri kiintynyt perheen tyttöön ja pojankin kanssa olemme löytäneet yhteisen sävelen, joten heidän takiaan on vaikea sanoa hyvästejä. Lisäksi se olen minä, joka tulee kertomaan tytölle, että lähden, hän kun ei sitä vielä tiedä. Voin vain kuvitella, miten rankkaa siitä tulee, minähän itkin jo silloin, kun ilmoitin perheen isälle etsiväni uutta perhettä.

Ensi viikolla on halloween, mikä tarkoittaa sitä, että minäkin pääsen juhlimaan. On se vain hauskaa, miten täällä Espanjassa halloweenia on ainakin meillä juhlittu jo monta viikkoa ennen varsinaista juhlapäivää! Koristeita ei vielä ole laitettu, mutta karkkivarastot ovat jo täynnä ja lapsille on puvutkin jo hankitty. Täytyy sanoa, että komeita pukuja ainakin näillä minun lapsillani on. Itse en silti taida raaskia pukeutua miksikään maanantai-iltana, kun lähdemme tyttöjen kanssa viihteelle. Minulle suurempi juhla on sitten marraskuun lopussa, kun juhlin omia synttäreitäni ja sinne minun pitää sitten panostaa pukeutumiseen enemmän, koska menemme Kapitaliin (toivottavasti) suurella porukalla. En edes muista, koska olisin viimeksi juhlinut synttäreitäni! Ja onhan 19 vuotta sen verran paljon, että pakkohan niitä on juhlia :D

Olen pahoillani, ettei minulla ole nyt laittaa oikein mitään kuvituskuvaa tänne, koska olen jättänyt tuon turistin elämän muille. Enköhän kuitenkin taas kohta innostu valokuvailemaan, kun täällä alkaa ruska saapua puihin ja vietän tosiaan viimeisiä viikkojani Aranjuezissa, missä on tuo aivan upea puisto. Eilen kävin istuskelemassa ja kävelemässä siellä, ja kyllä se vain on nätti paikka. Ei silti riitä, että yhdessä paikassa koko kaupungista tunnen oloni hyväksi. Nyt minun ei kuitenkaan tarvitse sitäkään enää miettiä, kun minulla on ihana uusi perhe, johon menen oikein mielelläni.