Estadio Santiago Bernabéu

Laalaa, nyt laulattaa :D Tänään tuli vietettyä niin mahtava päivä Madridissa, että olen happy happy HAPPY!

Aamulla heräsin kahdeksalta, puin päälleni, kävin syömässä aamupalan ja laittauduin Madridiin lähtöä varten. Koska tiesin, mitä osasin odottaa, niin hymyilin kuin naantalin aurinko koko junamatkan Aranjuezista Atochalle. Siellä odottelin Juliaa, joka saapuikin espanjalaiseen tapaan myöhässä (joskaan syy ei ollut hänen vaan junan, joka oli mystisesti mennyt rikki kesken matkan!!). Atochalta suuntasimme metrolla ensin Tribunaliin ja sieltä sitten kohti Santiago Bernabéun metroasemaa. Yllätyin, miten vähän minua jännitti, sillä kohta saisin nähdä yhden niistä asioista Madridissa ihan omin silmin, minkä takia rakastan tätä kaupunkia niin paljon!

Siinä se on <3

Eikä tosiaan ollut minkäänlainen pettymys, kun nousimme portaat metrotunnelista päivänvaloon ja SIINÄ se oli! Kaunis rakennus koko komeudessaan ja voi että se on iso!! Estadio Santiago Bernabéu!

Yläkatsomossa con Julia <3

Tien ylitettyämme suuntasimme lippukassalle ja pulitimme 16 euroa jotta pääsimme sisään. Ensimmäinen kohteemme oli "Stadium Panorama", mistä näimme koko komean kentän ja katsomot melkein ylimmästä kerroksesta. Täytyy sanoa että huimasi olla niin korkealla! Mutta mahtavaa se oli! Vielä kun katsomot olisivat olleet täynnä ihmisiä ja kaikki olisivat laulaneet Hala Madridia, niin varmasti olisi mennyt kylmät väreet! Mutta sen atmosfäärin pystyi kyllä tuntemaan ilman niitä kymmeniä tuhansia ihmisiäkin!

Kuvat otettuamme suuntasimme pari kerrosta alemmaksi Trophy Roomin uumeniin, missä oli koko Real Madridin historia. Vanhojen pelipaitojen, kenkien, pallojen, pokaalien ja muiden upeiden muistoesineiden lisäksi oli mahtava nähdä kuvia niistä suurista miehistä, jotka ovat aikanaan olleet minun ikäisten tyttöjen ja poikien idoleita. Silti odotin vain näkeväni yhdet ainoat kasvot kaikkien niiden kuvien joukosta, mutta vuosien 1902-2000 aikana niitä oli melko vaikea nähdä! Silti koko se paikka oli niin upea, että olin aivan liekeissä! Onneksi sieltä löytyi myös loppupäästä 2000-luvun kuvia ja esineitä, niin että näin kyllä ne eräätkin kasvot monta kertaa! <3

Pakkohan se oli kuvaan päästä näin upeiden kuvien
kanssa!

Campeones, campeones, ole ole oleeee!!

Nähtiin paaaaaaljon pokaaleja :D

Minä ja pokaali vuodelta jotain 1920 tms.

Maailman parhaiden palkintoja!

Minä ja Copa del Reyn pokaali
joka oli ehjä!

Kuka osaa arvata lempipelaajani??

Onneksi hän ei näytä lainkaan kärsivältä..

Nämä olisin voinut ottaa itselleni!

Trophy Roomin jälkeen siirryimme kentälle. Ihan kentälle kentälle emme päässeet tepastelemaan, mutta presidentin aitiossa, toisin sanoen VIP aitiossa tuli istuttua kuten myös vaihtopenkillä! Kyllä täytyy sanoa, että upeat puitteet on niin VIP-vieraille (joita minä ja Julia tulemme siis olemaan jalkapallovaimoina!) ja pelaajille vaihtopenkillä järjestetty. Me like! Oli myös upeata kävellä pelaajatunnelista (valitettavasti) vieraiden pukuhuoneeseen ja nähdä, millaisessa paikassa nämä maailman tähdet vaihtavat vaatteensa, käyvät suihkussa ja meditoivat vessan pöntöllä :D Harmi, etten pääsyt sinne kotijoukkueen pukuhuoneeseen jättämään sitä vaivalla kyhättyä viestiä sille eräälle tietylle pelaajalle.. No, ensi kerralla sitten!

Vaihtopenkkii!! <3

Vierailijoiden pukuhuone.

Pukuhuoneiden jälkeen tulimme Press Roomiin, jossa siis pelaajat ja valmentajat vastailevat haastattelijoiden kysymyksiin pelin jälkeen. Oli kyllä kivä istua siellä pöydän takana, harmi vain että mikit oli viety pois! Upea huone yhtä kaikkia myös se. Ei siellä ihan jokainen jalkapallofani pääse käymään, paitsi jos maksaa 16 euroa päästäkseen Tour Bernabeulle!

Lopuksi oli vastassa Store, josta ostin maailman parhaan pelaajan pelipaidan! En edes kehtaa sanoa, kuinka paljon se maksoi, mutta sen voin sanoa, että se oli HALPA siihen nähden, miten paljon olisin voinut maksaa saadakseni sen. Nyt se on kuitenkin minun, niiin pitkän odotuksen jälkeen, että olen maailman onnellisin ihminen, enkä koe morkkista siitä, että siihen meni niin paljon rahaa!

Pressitilaisuus

Päivän loputtua lähdimme vielä Parque del Buen Retiroon piknikille, koska päättelimme, että ei tämä kesä täällä ikuisesti pysy ja se piknik oli viime kerralla jo niin ihana ja halpa kukkarolle, että se kannatti ottaa uusiksi! Tiina liittyi seuraamme, kävimme kaupassa ja suuntasimme sen jälkeen puistoon, jossa tavan mukaan oli paljon muitakin ihmisiä. Löysimme kuitenkin oman plänttimme puiston nurmelta ja aloimme nauttia ihanan lämpimästä iltapäivästä <3

Harmi, että minun oli pakko palata kotiin jo melkein heti piknikin jälkeen, sillä olin luvannut olla tämän illan lapsenvahtina, jotta vanhemmat pääsevat ulos ihan kaksin, mutta en valita. Tämä päivä oli erittäin onnistunut, oikeastaan paras päivä koko elämässäni! Ja se on paljon sanottu, kun kohta 19 vuotta olen tätä elämää elänyt!

Piknik lounaamme, oli kyllä ihanaa!!

Huomenna suuntaan vielä uudestaan Madridiin ja tällä kertaa päivän teemana ovat el Rastron markkinat con Tiina! Huomenna pitää siis pitää laukusta kiinni tavallista tarkemmin ja yrittää vältellä kaikki epäilyttäviä hiippareita. Mutta eipä minun tarvitse paljon huomenna rahaa mukaan ottaa, kun tämän viikonlopun budjetti ylittyi jo tänään :D Onneksi nuo Rastron markkinat ovat joka sunnuntai, eli paineita ostaa jotain ei vielä ole! Toivottavasti kuvat kertovat miten mahtava paikka tuo Bernabéu on, sillä en osaa sitä sanoiksi pukea, miten mahtavaa minulla siellä oli! Ja se nyt on aivan selvää, että tämä ei todellakaan jäänyt viimeiseksi kerraksi siellä! (Muistakaa klikkailla kuvia, niin saatte niitä suuremmiksi!!)

Tämä kuva on siis ihan aito!
(Kuka huomaa missä illuusio pettää?)

Minun ehdoton lempipaitani tästä lähtien <3

Ensi viikonloppuna ajattelimme viimein korkata Madridin yöelämän, jos vain saamme majapaikan Madridista! Tai siis, mitään majapaikkaahan ei tarvita, jos bilettää niinkuin paikalliset, mutta olisi silti kiva, jos pääsisimme aamuyöksi jonnekin nukkumaan :D Onhan tässä kuitenkin viikko aikaa miettiä sitä!