La gente esta muy loca!

Taas on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä siitä kun viimeksi tänne kirjottelin. Sunnuntai iltana käytiin vielä uudestaan katselemassa näitä Aranjuezin juhlia, jotka oli kyllä menoa ja vilskettä täynnä! Sunnuntai-illan aloitti andalucialainen laulajatar Tamara, jonka laulun sanoista en hirveästi ymmärtänyt mitään, mutta melodia sai silti lanteeni liikkeelle. Andalucialainen tausta huokui hänestä kyllä kauvas, sillä hänellä oli aivan todella upea ääni ja se tuli kyllä oikeuksiinsa silloin kun hän lauloi flamencoa! Ai että minä rakastan flamencoa yli kaiken, vaikken sanoista ymmärrä hölkäsenpöläystä!

Rodeo

Tuolla pallon sisässä on siis kaksi lasta! Minä en ainakaa uskaltaisi mennä sisälle ja
 vielä kieriskelemään pieneen uima-altaaseen!

Ilta jatkui huvipuistossa, jossa ainakin lapset viihtyivät (ja myös minä, sillä näin paaaaaaljon hyvän näkösiä espanjalaisia poikia/miehiä. Minulla on myös teoria sille, miksi espanjalaiset ovat niin hyvän näköisiä, mutta jätettäköön se johonkin toiseen kertaan :D). Ei se huvipuisto aivan samaa luokkaa ole kuin esim Linnanmäki tai Särkänniemi, mutta olihan siellä nyt pari laitetta, jossa lapset pääsivät vähän hiuksiaan iltatuulessa hulmuttamaan. Minulle tuli jostain syystä sen verran huono-olo, etten pystynyt katselemaan kuin kaksi biisiä espanjalaiselta viisihenkiseltä pop-yhtyeeltä nimeltään Melocos. 

Eilen illalla kävimme vielä viimeisenäkin päivänä pyörähtämässä huvipuistossa, sillä tämä hostperheen poika halusi ihan välttämättä päästä vielä koittamaan onneaan tarkkuusammunta pelissä, mistä hän voittikin jo toistamiseen paukkupanoksia. Eilen oli myös upea ilotulitus tuolla Palacio Realin puutarhassa. Siitä on teille myös viisi minuuttinen video kuvituksena (kuka jaksaa katsoa loppuun asti?) Loppu oli todella päräyttävä ja siinä vaiheessa meitsi oli jo ihan kananlihalla!

Kummitusjuna, joka kulki liian nopeaan
eli en saanut kuvaa itse junasta..

Ilmeellä mennään!

Tänään on tullut sitten taas tehtyä ihan arjen askareita. Aamulla käytiin ostamassa lasten koulua varten univormut sekä kalenterit ja katsomassa muutenkin koulu läpi, että osaan lapset sitten viedä oikeaan paikkaan maanantaina. Ja nyt voin todella sanoa, että ymmärrän miksi host äiti yleensä jättää lapset kotiin, kun hän lähtee kauppaan, sillä lapset kiikuttivat kaiken aikaa pelkkiä herkkuja kärryihin joita minä ja äiti saimme sitten kuskata takaisin hyllyihin. Tänään kävimme myös ensimmäisen kerran ajelemassa sitä autoa (siis MINÄ ajoin) ja oikeastaan se meni ihan hyvin. En vain ole tottunut nuin jäykkään kytkimeen saati ohjaukseen, mutta enköhän siihenkin vuoden kuluessa totu. 

Huomenna onkin sitten jo keskiviikko, miércoles. Lähdemme ilmeisesti äidin ja lasten kanssa käymään Palacio Realissa ihan sisällä, että jos sieltä saan pari kuvaa napattua, niin tänne teidän katseltavaksi ne laitan! Mutta eipä tässä kai muuta kuin että: un gran abrazo a todos!

Ja tähän loppuun vielä tämä Melocosin biisi, josta ainakin host perheen tyttö pitää kovasti ja on sen soittanut minulle valehtelematta miljoona kertaa. Nauttikaa!